Mitä sisällöntuotanto tarkoittaa?
Yleisellä tasolla sisällöntuotanto tarkoittaa prosessia, jossa verkkosivustolle ideoidaan ensiksi aihe. Se voidaan toteuttaa muun muassa tekstin, videon, kuvien ja infograafien muodossa; tämän jälkeen se julkaistaan niin, että kohdeyleisö pääsee käsiksi siihen.
Itsessään sisältö voidaan julkaista niin artikkelin, blogitekstin, tuote-esittelyn, e-kirjan, podcastin, sekä erilaisten dokumenttien muodossa – näin muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Todellisuudessa tekstin alussa esitettyyn kysymykseen ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtä ja oikeaa kaiken kattavaa vastausta. Vastaus nimittäin riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisesta sisältötilauksesta on kyse.
Kuka tahansa voi luoda sisältöä ja jopa esittäytyä sisällöntuottajana, mutta ammattimaisesti hoidettu sisällöntuotanto on kuitenkin tilanteesta riippumatta kaiken A ja O. Se nimittäin vaikuttaa esimerkiksi brändin tunnettuuteen ja näkyvyyteen hakukoneissa, mikä taas heijastuu suoraan yrityksen taloudelliseen menestykseen.
Sisällöstä, ja ennen kaikkea sen laadusta, ei siis kannata koskaan tinkiä. Kun siis etsinnässä on sisällöntuottaja, ei kannata mennä koskaan sieltä mistä aita on matalin, sillä sen löytää nopeasti edestään.
SISÄLLÖNTUOTANTO:
- Miksi sisältömarkkinointi kannattaa lisätä työkalupakkiin?
- Copywriter päihittää tekoälyn, mutta miksi?
- Miten ulkoistettu sisällöntuotanto ja ennen kaikkea copywriting toimii käytännössä?
Miksi sisältömarkkinointi kannattaa lisätä työkalupakkiin?
Kun puhutaan sisällöntuotannosta, käytännössä ottaen journalistisia julkaisuja lukuun ottamatta kyse on aina enemmän tai vähemmän sisältömarkkinoinnista.
Kuten jo edellä totesin, sisällölle asetetaan aina jokin tavoite ja yritysten osalta se tarve on käytännössä ottaen tuotteen tai palvelun myyminen.
Mutta, mitä sitten sisältömarkkinointi konkreettisesti on?
Se, kulkee hyvin pitkälti käsi kädessä inbound-markkinoinnin kanssa. Sen tavoitteena on nimittäin houkutella potentiaalinen asiakas perehtymään yritykseesi tavalla tai toisella – usein tarjoamalla ratkaisu kohdeyleisön ongelmiin.
Ensiksi asiakas siis houkutellaan antamaan mahdollisuus laadukkaan sisällön kautta. Sen jälkeen kuvaan astuvat muut inbound-markkinoinnin keinot.
Sisältömarkkinointi voidaan suunnata jo olemassaolevien asiakkaiden suuntaan tai uusien houkutteluun.
Ensimmäisessä tapauksessa kyse on lisäarvon tarjoamisesta jo ostetulle tuotteelle tai palvelulle, tai kenties vaihtamisesta uudempaan versioon tai malliin. Jälkimmäisessä puhutaan puolestaan myyvemmästä sisältömarkkinoinnista, jonka tavoitteena on löytää uusia asiakkaita.
Ja, jos sitten vertaillaan perinteistä mainosta ja puolestaan sisällön kautta tapahtuvaa markkinointia, sisällön kohdalla kyse ei ole vain sloganeista ja myyvistä lauseista. Toki sen tarkoituksena on myydä, kuten todettua, mutta sen on ennen kaikkea oltava mielenkiintoista ja pidettävä siten kohdehenkilö otteessaan.
Laadukas sisältö ei siis vain listaa tuotteen tai palvelun ominaisuuksia, vaan se tuo lisäarvoa auttamalla potentiaalista asiakasta. Ja se sitouttaa herättämällä erilaisia tunteita.
Ja, kun sitä sitten lähtee sisältömarkkinoinnin pariin, kyseessä on pitkän linjan markkinointistrategia.
Kyse ei siis ole yksittäisestä videosta, tekstistä tai podcast-jaksosta, vaan työkalusta, joka kuljettaa uudet asiakkaat luokseen ja muistuttaa vanhoja asiakkaita yrityksen olemassaolosta.
Nykypäivänä kaikki on käytännössä ottaen hakukoneoptimoitua sisällöntuotantoa
Mikäli olet yrityksen omistaja, tai vaihtoehtoisesti vastuussa edustamassasi yrityksessä esimerkiksi markkinoinnista, ilman sisältöä työkalut ovat vähissä; vuonna 2024 yritysten välinen kilpailu, alalla kuin alalla, tapahtuu nimittäin isosti hakukoneissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että sisällöntuotanto nettiin on elintärkeää.
Ja puhutaanpa sitten millaisesta sisällöstä tahansa, nykypäivänä kaikki on enemmän tai vähemmän hakukoneoptimoitua sisällöntuotantoa. Tuotettavalla sisällöllä on nimittäin aina jokin tavoite – vähintäänkin sen saattaminen mahdollisimman monen silmäparin eteen, vieläpä oikean kohdeyleisön osalta.
Edellä mainitusta syystä hakukoneoptimointi on siis alati läsnä sisällöntuotannossa, koska toivotut silmäparit tavoitetaan kaikkein tehokkaimmin hakukoneiden kautta.
Ja samanaikaisesti hakukoneoptimointi ei tuo mukanaan mitään negatiivista, kunhan SEO-sisällöntuotanto on ammattilaisen käsissä.
Jos siis sinulla itselläsi ei ole kykyä luoda sitouttavaa ja brändistäsi houkuttelevan tekevää sisältöä, tällöin kannattaa ottaa kohteeksi ulkoistettu sisällöntuotanto eli esimerkiksi freelancerina toimiva copywriter.
Copywriter päihittää tekoälyn, mutta miksi?
Mikäli sisältömarkkinoinnin tavoitteena olisi vain puskea sisältöä ulos niin nopeasti kuin mahdollista ja valtavia määriä, tällöin tekoäly vetäisi pidemmän korren. Se nimittäin pystyy niin sanotusti sylkemään sisältöä ulos hurjalla vauhdilla, ja tekemään siihen vaadittavan taustatyön vain minuuteissa.
Mutta tekoälyn tuottaman sisällön kohdalla kyse on vain niin sanotusta yleissisällöstä.
Ja juuri tätä kautta päästään siihen suurimpaan eroon, kun vastakkainasettelussa toisella puolella on asiansa osaava copywriter: copywriting ei nimittäin ole vain sisällönluontia, vaan kyse on paljon enemmästä.
Ja tästä syystä copywritereille on edelleen tilausta ja tulee ehdottomasti olemaan myös tulevaisuudessa.
Laadukkaasti toteutettu sisältö nimittäin herättää tunteita.
Se koukuttaa lukijansa.
Lause- ja kappalerakenteet ovat helpompilukuisia.
Sisältö on monipuolisempaa.
Ja luovuus paistaa läpi.
Esimerkiksi edellä listaamani asiat olisivat mitä todennäköisimmin tekoälyn tekemänä yhtä pitkää pötköä eli kappaletta. Tällöin teksti olisi huomattavasti raskaampaa luettavaa ja sitä kautta vaikeammin ymmärrettävissä.
Etenkin mobiililaitteilla, mutta myös muutenkin.
Ja näissä kaikissa edellä mainituissa asioissa tekoäly jää auttamatta ammatikseen sisältöä tuottavan copywriterin taakse selväksi kakkoseksi.
Hakukoneet saattavat rangaista tekoälyn tuottamasta sisällöstä
Nykypäivänä internetin ihmeellinen maailma tarjoaa meille runsaasti mitä erilaisimpia työkaluja, keskenään hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Koska tekoälyllä luotu sisältö on ChatGPT:n julkaisun jälkeen lähtenyt valtavaan kasvuun, netistä löytyy nykyisin työkaluja, joiden tehtävänä on erottaa ihmisen ja tekoälyn luoma sisältö toisistaan.
Ja ne onnistuvat tässä tehtävässään kohtalaisen hyvin.
Toki netistä löytyy myös oppaita siihen, miten näitä tekstintunnistusohjelmia pystyy huijaamaan ja siinä onnistuminen on mahdollista.
Nämä työkalut eivät pysty kuitenkaan missään nimessä samaan kuin Google.
Jos siis pyydät ChatGPT:tä luomaan sisältöä valitsemastasi aiheesta ja onnistut tunnistustyökalujen kohdalla uskottelemaan sisällön olevan käsialaasi, Google on asia erikseen.
Käytännön osalta tämä tarkoittaa sitä, että Google ja muut hakukoneet toteavat tekoälyn luoman sisällön nimenomaan siksi itsekseen: tekoälyn luomaksi sisällöksi.
Sisällöksi, joka on hajutonta, mautonta ja väritöntä.
Sisällöksi, joka löytyy internetin käsittämättömän laajasta maailmasta miljoonaan kertaan, vain hieman eri tavoin muotoiltuina.
Ja sisällöksi, joka ei ansaitse korkeita sijoituksia SERP:ssä eli Googlen hakutulossivulla.
Ihminen ei siis vain osaa leikitellä sisällön kanssa ja tehdä siitä koukuttavaa lukijoille, vaan koukkuun tarttuvat myös hakukoneet. Ja silloin sisältömarkkinointistrategiasta tulee toimiva, ja se tuottaa toivotunlaisia tuloksia.
Eikä siinä vielä kaikki, vaan ihminen kykynee myös kyseenalaistamaan lukemansa ja kaivamaan lisätietoa – toisin kuin tekoäly, joka algoritminsa mukaisesti ostaa lukemansa bitit.
8 syytä, miksi esimerkiksi verkkosivujen sisällöntuotanto kannattaa antaa ihmisen käsiin tekoälyn sijaan
Haluan tässä vaiheessa koota yhteen, ennen kuin siirryn tekstissä seuraavaan osioon, asiat, jotka puoltavat copywriterin valintaa tekoälyn sijaan.
Osaa näistä asioista olen sivunnut jo aiemmin tämän tekstin aikana, osa taas on uusia pointteja:
1. Luovuus
Jokainen ihminen ei ole suinkaan luova, mutta ihminen voi olla luova – kuten esimerkiksi ammattitaitoinen copywriter. Tässä tulee se merkittävin ero tekoälyyn verrattuna. Tekoäly voi kyetä joissain määrin tuottamaan luovalta vaikuttavaa tekstiä, kun sille annetaan oikeat komennot, mutta ihmisen luovuuden tasolle se ei yllä.
Ihminen kykenee luomaan uniikkia sisältöä ja konsepteja. Tekoäly puolestaan nojaa ennaltamäärättyihin algoritmeihin, jotka rajoittavat sen luovuutta.
2. Tunneäly
Ihmiset ovat kykeneväisiä ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan, mikä tarkoittaa sisällön osalta, että siihen tulee syvyyttä ja erilaisia sävyjä.
Tekoälyn kyky ilmaista tunteita on todella rajallista, mikä johtaa usein siihen, että sen tuottama sisältö tuntuu monotoniselta ja robottimaiselta.
3. Kontekstuaalinen ymmärrys
Ihminen pystyy ymmärtämään johonkin tiettyyn tilanteeseen liittyvän kontekstin, joka auttaa meitä luomaan merkityksellistä ja relevanttia sisältöä.
Tekoäly sen sijaan nojaa dataan ja tiettyihin kaavoihin, minkä seurauksena relevanttius ja myös paikkansapitävyys saattavat loistaa poissaolollaan.
4. Joustavuus
Ihmisellä on kyky muokata kirjoitustyyliään, äänensävyä ja lähestymistapaa kohdeyleisöön, tekstin tarkoitukseen ja julkaisualustaan perustuen.
Tekoäly sen sijaan kykenee toimimaan vain tiettyjen esiohjelmoitujen parametrien mukaan, mikä rajoittaa merkittävästi sen mukautumiskykyä erilaisiin tilanteisiin.
5. Ääni ja persoonallisuus
Jokaisella sisällönluojalla on oma uniikki äänensä ja persoonallisuutensa. Taitava copywriter antaa sen paistaa läpi teksteistä, mikä auttaa luomaan yhteyden lukijaan.
Tekoälyn luoma sisältö saattaa puolestaan tuntua persoonattomalta ja etäiseltä, mikä on melkoinen ongelma esimerkiksi inbound-markkinoinnin saralla.
6. Kulttuuritietous
Kohdeyleisö on kaikki kaikessa, kun sisällöntuottaja ryhtyy tuumasta toimeen. Ihminen kykenee ottamaan kulttuurilliset erot huomioon, kun taas tekoälylle kulttuurillisten eroavaisuuksien ymmärtäminen on haastavaa.
Näin ollen tekoälyn tuottama teksti voi olla kulttuurillisesti ymmärtämätöntä ja jopa epäasiallista.
7. Omaperäisyys
Ihmisellä on kyky luoda sisältöä, jollaista kukaan muu ei ole luonut koskaan aiemmin. Tekoälyn tuottama sisältö, kuten jo aiemmin todettua, perustuu kaavoihin ja dataan, mikä rajoittaa sen toimintaa.
Pahimmassa tapauksessa tekoälyn luoma sisältö voi rikkoa jopa tekijänoikeuksia.
8. Eettisyys
Kun sisällöntuottaja on ihminen, hänellä on kyky tehdä eettisesti oikeita päätöksiä, kuten välttää toisten tekstien plagiointia, varmistaa asioiden oikeellisuus ja välttää esimerkiksi loukkaavaa kielenkäyttöä.
Tekoälyllä sen sijaan saattaa olla ongelmia eettisten päätösten äärellä.
Miten ulkoistettu sisällöntuotanto ja ennen kaikkea copywriting toimii käytännössä?
Se, miten ulkoistettu sisällöntuotanto toimii käytännön tasolla, riippuu aina siitä, mitä tilaaja odottaa copywriterilta.
Oikeastaan seuraavien kysymysten kautta saamme piirrettyä kuvan siitä, millaiset asiat prosessiin vaikuttavat:
- Onko kyse tekstisisällöstä vai jostain muusta?
- Onko tavoitteena hakukoneystävällinen sisällöntuotanto vai millaiseen tarkoitukseen sisältö on tarkoitus tehdä?
- Miten paljon taustatutkimusta sisällöntuotanto edellyttää?
Muilta osin kyse on kuitenkin hyvin simppelistä kaavasta.
Ensinnäkin metsästetään laadukas copywriter. Verkosta löytyy alustoja, josta kirjoittajaa voi etsiä ja sellaisen myös löytää.
Kaikkein tärkeintä on aina pitää huoli siitä, että käsiin etsitään ammattikirjoittaja ja hänen ammattitaidosta varmistutaan esimerkiksi keskustelujen kautta ennen tilausten tekemistä.
Toki myös juttunäytteiden pyytäminen on oiva tapa tutustua copywriterin kädenjälkeen.
Ja, kun sitten mielenkiintoiselta ja oikealta vaikuttava henkilö on löytynyt, on aika palkkioneuvotteluiden. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että halvin ei valitettavasti ole koskaan se paras, mutta ei sitä itseään tai yritystään tarvitse myöskään vararikkoon välttämättä vetää.
Kun palkkioasiat on neuvoteltu, ainakin päällisin puolin, tämän jälkeen käydään läpi ne konkreettiset sisältötarpeet joko kasvotusten, videon välityksellä, puhelimitse tai esimerkiksi sähköpostitse.
Tuon palaverin tarkoituksena on käydä läpi millaisista sisältötarpeista on kyse, ja keskustella yleisesti myös hakukoneoptimointiin liittyvistä asioista. Mikäli SEO on sinulle vieras asia, tällöin sisällöntuottaja voi esimerkiksi toteuttaa avainsanatutkimuksen ja ideoida sisältöaiheet puolestasi.
Useimmissa tapauksissa copywriterille annetaan kuitenkin jonkinasteinen ohjeistus toivotuista aiheista, sekä listaus käytettävistä avainsanoista.
Toki nämä kaikki edellä mainitut seikat voivat vielä vaikuttaa joissain määrin palkkion suuruuteen, joten siksi aiemmat lisäsanat “päällisin puolin”.
Tämän jälkeen keskustellaan vielä muun muassa “tone of voicesta” eli äänestä, jonka tekstistä halutaan paistavan läpi (virallinen, rento, jne.). Ja, kun näistä on päästy yhteisymmärrykseen, lopulta aikataulut lyödään lukkoon.
Monesti, kun yritys löytää ammattitaitoisen copywriterin, jolta onnistuu monenlainen sisällöntuotanto ja jolle myös hakukoneoptimoitu sisällöntuotanto on tuttu juttu, hänestä pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Sampsavainio.fi on ulkoistanut sisällöntuotannon, joten kuka on kirjoittaja tämän tekstin takana?
Henkilö tämän tekstin takana on Marko Ollonqvist.
Olen 36-vuotias ammattijournalisti.
Valmistuin vuonna 2013 Turun ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen lähdin luomaan uraa toimittajana. Johdin useita suomalaisia urheiluaiheisia verkkolehtiä, joissa vastasin myös toimittajien kouluttamisesta.
Urani journalistina on vienyt minut myös ulkomaille.
Asuin vuosina 2018-2020 Torontossa, jossa toimin sekä NHL-kirjeenvaihtajana että tuotin sisältöä Lännen Medialle muun muassa politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.
Vuonna 2020, palattuani takaisin Suomeen koronaviruspandemian vuoksi, siirryin hiljalleen toimittajan roolista freelance-sisällöntuottajaksi.
Toki välillä työskentelin johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä, joissa vastuullani oli niin verkkosivustojen sisältöjen suunnittelu ja toteuttaminen, sekä eri puolilta maailmaa koostuvien tiimien johtaminen.
Mutta näiden kokemusten jälkeen palasin takaisin freelancerin rooliin.
Miksi?
Koska nautin suunnattomasti siitä, kun saan työskennellä mitä erilaisimpien aihealueiden parissa ja eri alojen kovimpien ammattilaisten kanssa.
Sisältöä olen tuottanut työurani aikana useita miljoonia sanoja – käytännössä ottaen kaikesta mahdollisesta, trampoliineista hakukoneoptimointiin. Käytännössä ottaen maailmasta ei siis löydy asiaa, josta en lähtisi kirjoittamaan, koska jokainen uudenlainen kokemus tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta.
Vapaa-aikaani vietän isosti urheilun parissa.
Työskentelen saksalaisen bundesliigaseura UHC Sparkasse Weissenfelsin sekä Saksan alle 23-vuotiaiden salibandymaajoukkueen apu- ja maalivahtivalmentajana, sillä asun Saksassa. Ennen valmennusuraani pelasin pitkään niin salibandya, jääkiekkoa kuin myös jalkapalloa.
Sampsan kanssa olen tehnyt yhteistyötä nyt kahden vuoden ajan ja se on ollut todella hedelmällinen yhteistyö.
Olen oppinut häneltä äärimmäisen paljon, ja ennen kaikkea olemme rakentaneet yhdessä kaksisuuntaisen tien, jossa autamme toinen toisiamme mahdollisimman paljon.