Asiakassegmentointi

Miten löytää oikeat kohderyhmät markkinoinnille?

Asiakassegmentointi on kriittinen osa jokaisen yrityksen työtä markkinoinnin saralla, koska se tehostaa markkinointia ja jo olemassa olevien asiakkaiden tavoittamista.

Kun puhutaan yritysten strategiasta ja erilaisista taktiikoista kasvattaa liiketoimintaa, asiakassegmentointi on tehokas työkalu. Se auttaa niin nykyisten kuin myös tulevien asiakkaiden targetoinnissa markkinoinnin näkökulmasta, koska yksi ja sama tapa ei toimi kaikille.

Kun puhutaan segmentoinnista, on äärimmäisen tärkeää, ettei kaksi keskenään eri asiaa mene sekaisin. Tästä syystä koen tarpeelliseksi käydä läpi heti tämän tekstin alkuun asiakassegmentoinnin ja markkinasegmentoinnin välinen ero.

Markkinasegmentointi tarkoittaa prosessia, jossa koko kohdemarkkina jaetaan pienempiin ryhmiin perustuen yhteisiin tekijöihin ja piirteisiin. Nämä piirteet voivat olla niin demografisia, psykografisia kuin myös käyttäytymiseen liittyviä.

Siinä, missä markkinasegmentointi jakaa koko kohderyhmän pienempiin osajoukkoihin, asiakassegmentointi keskittyy jo olemassa olevaan asiakaskuntaan ja sen jakamiseen pienempiin ryhmiin samanlaisten tarpeiden ja käyttäytymisen perusteella.

Seuraavassa sitten sukelletaankin jo syvällisemmin asiakassegmentoinnin ihmeelliseen maailmaan.

Mitä asiakassegmentointi tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?

Asiakassegmentointi tarkoittaa prosessia, jossa asiakkaat jaetaan ryhmiin heille yhteisten yleisten ominaisuuksien perusteella, kuten väestötietojen tai käyttäytymisen perusteella; tämän avulla asiakkaat voidaan tavoittaa tehokkaammin.

Kuten missä tahansa asiassa, ihmisillä on keskenään erilaisia mieltymyksiä. Markkinoinnin saralla tämä tarkoittaa käytännön osalta sitä, että erilaiset keinot saavat keskenään erilaiset asiakkaat kiinnostumaan esimerkiksi samasta tuotteesta.

Asiakassegmentoinnissa asiakkaat jaetaan siis tietynlaisiin kohderyhmiin ja tavoitteena on kunkin asiakkaan tavoittaminen. Asiakassegmentoinnin myötä voidaan rakentaa myös niin sanottuja markkinointi- ja käyttäjäpersoonia tiettyjen asiakassegmenttien ympärille.

Edellä mainittu perustuu siihen, että tehokasta asiakassegmentointianalyysia käytetään tyypillisesti brändiviestintään- ja sijoitteluun. Parhaimmillaan se auttaa myös havaitsemaan, mitkä uudet tuotteet voisivat olla kiinnostavia eri asiakkaille, ja paljastaa tapoja tehostaa yrityksen myyntiä.

Kun yritys rakentaa erilaiset asiakassegmentit ja niiden ympärille markkinointi- ja käyttäjäpersoonat, markkinointi tehostuu ja samalla liiketoiminta vahvistuu, koska markkinointibudjettia ei käytetä vääriin paikkoihin. Asiakassegmentoinnin merkitys on siis valtava, koska sitä kautta esimerkiksi oikeat markkinointikeinot, ja myös oikeat mainokset, saadaan kohdistettua oikeille kohderyhmille.

Asiakasprofiilin määrittely

Asiakkaat hakevat itselleen kokemuksia, jotka tuntuvat heille räätälöidyiltä ja jotka täyttävät heidän tarpeensa sekä ylittävät odotukset. Asiakasprofiilin määrittämällä asiakkaille voidaan tarjota nimenomaan tämä: personoitu kokemus, joka houkuttaa heitä myös palaamaan takaisin.

Asiakasprofiili on siis avainasemassa pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisessa.

Mutta, mitä sitten asiakasprofiili käytännössä ottaen tarkoittaa eli miten se määritellään ja millaisia seikkoja siihen kuuluu?

Asiakasprofiilin määrittely alkaa itse asiassa informaation keräämisellä asiakkaista, mukaan lukien asiakkaiden vuorovaikutus yrityksesi kanssa, ja kaiken tuon kerätyn datan niputtamisella yhteen. Sen jälkeen alkaa konkreettisen asiakasprofiilin rakentaminen ja se perustuu seuraaviin tietoihin:

  • Demografiset tiedot, kuten ikä, lokaatio, työnkuva ja tulotaso
  • Psykografiset tiedot, kuten arvot, kiinnostuksen kohteet, asenteet ja luonteenpiirteet
  • Ostomieltymykset, kuten tavoitteet ja motivaatiot ostamisen taustalla
  • Mahdolliset kipupisteet
  • Ostamiseen liittyvä käyttäytyminen ja ostomallit
  • Miten usein asiakas on kanssakäymisessä brändin kanssa
  • Asiakkaan elinkaaren arvo
  • Asiakkaan suosimat kommunikaatiokanavat

Asiakasprofiilit auttavat ymmärtämään asiakkaita syvällisemmin eli tietämään keitä he ovat, mitä he haluavat ja miten he käyttäytyvät. Ja sitä kautta päästään puolestaan paremmin käsiksi markkinoinnin tehostamiseen ja oikeanlaiseen kohdistamiseen.

Ja nämä asiakasprofiilit, ne rakentuvat siis muun muassa edellä mainittujen tietojen ja elementtien varaan, ollen eräänlainen markkinoinnin ja markkinoinnin tehostamisen kivijalka.

Asiakasprofiili – esimerkkejä

Seuraavassa haluan vielä havainnollistaa esimerkkien kautta, millaisia asiakasprofiilit ovat. Koska nämä ovat vain esimerkkejä, ne tulee kustomoida oman yrityksen tarpeiden mukaan.

Esimerkki 1: Henkilötietoihin perustuva asiakasprofiili

Henkilötietoihin perustuva asiakasprofiili on yhdistelmä dataa ja yleisiä piirteitä, jotka kuvaavat asiakasta. Tähän yhdistelmään liittyy sellaisia yksityiskohtia, kuten käyttäjän nimi, ikä, sukupuoli, yhteystiedot, sijainti, ammatti, tulot, kiinnostuksen kohteet, aiemmat ostot, selaushistoria ja kommunikointimieltymykset.

Tällaisen asiakasprofiilin ansiosta yritys voi luoda personoituja markkinointikampanjoita, tarjota promootioita esimerkiksi kuntoiluvälineisiin liittyen, antaa matkailusuosituksia tai vaikkapa antaa henkilöityviä reseptisuosituksia selaushistoriaan ja kommunikointimieltymyksiin perustuen.

Ymmärtämällä henkilötietoihin perustuvaan asiakasprofiilin istuvaa asiakasta, hänet voidaan sitouttaa yrityksen asiakkaaksi vastaamalla hänen erityistarpeisiin – näin ollen syventäen asiakassuhdetta.

Esimerkki 2: Kiinnostuksen kohteisiin perustuva asiakasprofiili

Asiakasprofiili, joka keskittyy asiakkaan kiinnostuksen kohteisiin, pitää sisällään tietoa liittyen asiakkaan harrastuksiin, intohimon kohteisiin, mieltymyksiin ja aktiviteetteihin. Siihen voi kuulua esimerkiksi tietoja asiakkaan suosikkiurheilulajeista, viihdemieltymyksistä tai vaikkapa kulttuurillisista kiinnostuksen kohteista.

Kiinnostuksen kohteisiin perustuvan asiakasprofiilin kautta yritys voi tarjota asiakkaalle relevantteja tuotteita, kokemuksia ja suosituksia, rakentaen samalla vahvan siteen asiakkaaseen ja lisäämällä asiakasuskollisuutta.

Esimerkki 3: Taitoihin perustuva asiakasprofiili

Asiakkaan taitoihin ja kykyihin perustuva asiakasprofiili on sekoitus dataa ja oivalluksia, mikä keskittyy asiakkaan taitojen ja kykyjen ohella myös asiakkaan erikoisosaamiseen. Sen ytimessä ovat tiedot asiakkaan ammatillisesta pätevyydestä, koulutustaustasta, teknisestä pätevyydestä, sertifikaateista sekä muista mahdollisista kyvyistä.

Taitoihin perustuvat asiakasprofiilit ovat tavallisesti eri aloilla operoivien rekrytointitoimistojen, oppilaitosten ja asiantuntijapalveluiden käytössä. Niihin perustuvat markkinointiratkaisut houkuttelevat muun muassa asiakkaita, jotka etsivät mahdollisuuksia tuoda esille omia kykyjään, jotka haluavat edetä urallaan ja joiden tähtäimessä on ammatillinen kasvu.

Dataan perustuva analyysi

Dataan perustuva analyysi auttaa merkittävästi asiakassegmentoinnissa, sillä asiakkaiden käyttäytymistä voidaan analysoida datan kautta. Dataan perustuvassa analyysissa tarvitaan luonnollisesti erilaisia työkaluja, joita ovat esimerkiksi Google Analytics sekä Facebook Insights.

Koska yleisin datan keräämiseen käytettävä työkalu maailmassa on ehdottomasti Google Analytics, sen tarjontaan ja siihen miten sitä voidaan hyödyntää asiakkaiden käyttäytymisen ymmärtämisessä tulee keskittyä.

Google Analytics on todella tehokas työkalu, joka antaa sinulle esimerkiksi laajan määrän tietoa käyttäjistä, heidän polustaan verkkosivustollasi ja siitä, miten tehdyt markkinointitoimet ovat kohdanneet asetettujen liiketoimintatavoitteiden kanssa.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan muun muassa käyttäjäkartoitus-, yleisöt-, sivustohaku-, liikenteen lähteet-, välitön poistumisprosentti-, sivut per vierailu-, keskimääräinen istunnon kesto ja ostoprosessiraportit auttavat äärimmäisen laaja-alaisesti ymmärtämään asiakkaita.

Kuten siis edellä mainitusta käy ilmi, verkkosivuston käyttäjistä on saatavilla todella laaja tietopaketti Google Analyticsin ansiosta, ja se totta kai auttaa valtavasti asiakassegmentoinnissa.

Mutta, miten näitä raportteja voidaan sitten oikein konkreettisesti hyödyntää?

Esimerkiksi liikenteen lähteet -raportti kertoo, mitä kautta asiakas on saapunut verkkosivustolle ja näin auttaa ymmärtämään esimerkiksi markkinoinnin toimivuutta ja tekemään ratkaisuja mainosalustojen- ja kampanjoiden osalta.

Otetaan vielä toinen esimerkki: ostoprosessiraportit auttavat sinua ymmärtämään, miten moni sivuston käyttäjä on päätynyt konkreettisesti ostamaan tarjoamasi tuotteen tai palvelun.

No, entäs sitten se Facebook Insights?

Esimerkiksi moni verkkokauppias hyödyntää Facebook-mainontaa osana markkinointiaan. Lyhyesti ja ytimekkäästi todettuna Facebook Insights kertoo esimerkiksi, milloin jo olemassa olevat tai potentiaaliset uudet asiakkaat ovat aktiivisia, minä päivinä kannattaa mainostaa ja ylipäätään tehdä julkaisuja, sekä millainen sisältö tuottaa parhaat tulokset.

Facebook Insights ja Google Analytics ovat siis molemmat dataan perustuvia työkaluja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä asiakkaiden ymmärtämisessä, eivätkä ne missään nimessä sulje pois toisiaan – päinvastoin.

CRM-järjestelmä ja asiakaspalaute tärkeitä asiakassegmentoinnissa

CRM-järjestelmä tarkoittaa asiakkuudenhallintajärjestelmää ja sillä on tärkeä rooli asiakassegmentoinnissa.

Itse asiassa CRM-järjestelmä näyttelee merkittävää roolia asiakassegmentointistrategian rakentamisessa. Käyttämäsi CRM-järjestelmän tulisi kyetä jakamaan kaikki asiakkaasi eri kategorioihin automaattisesti.

Toisin sanoen, on äärimmäisen tärkeää, että se toimii ilman ongelmia datankeruussa muista järjestelmistä, kokonaisvaltaisen asiakasprofiilin luomisessa. Ja, mitä enemmän arvokasta tietoa CRM-järjestelmä kykenee sinulle tarjoamaan, sitä paremmasta järjestelmästä on kyse.

Asiakaspalaute on niin ikään tärkeä osa asiakassegmentointia. Palautteet tarjoavat nimittäin suoraa palautetta asiakkailta, ja kun asiakkaat voidaan sijoittaa eri ryhmiin, näiden ryhmien tarpeita voidaan ymmärtää huomattavasti paremmin.

Asiakaspalautetta- ja arvosteluja keräämällä yritykset kykenevät ymmärtämään muun muassa asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä paremmin, ja sen myötä parantamaan asiakaskokemusta.

Segmentointikriteerit: Kuinka valita oikeat segmentointiperusteet?

Kun puhutaan segmentointikriteereistä eli siitä, mihin asiakassegmentit tulisi perustaa, pääkategorioita on käytännössä ottaen olemassa neljä: maantieteellinen, demografinen, psykografinen ja käyttäytymisperusteinen:

  • Maantieteellinen segmentointi perustuu kohdeyleisön maantieteelliseen sijaintiin eli lokaatioon. Maantieteellisiä eli geografisia tietoja maa, alue, kaupunki ja ilmasto.
  • Demografinen segmentointi viittaa kohdeyleisön ominaisuuksiin eli sellaisiin asioihin, kuten ikä, sukupuoli, tulot, koulutus ja ammatti.
  • Psykografinen segmentointi on yhteydessä muun muassa asiakkaiden asenteisiin, arvoihin, elämäntyyliin ja persoonallisuuksiin.
  • Käyttäytymisperusteinen segmentointi liittyy kohdeyleisön toimintaan ja reaktioihin eli ostokäyttäytymiseen, käyttötiheyteen, uskollisuuteen ja tyytyväisyyteen.

Mutta, miten sitten soveltaa näitä eri asiakassegmenttejä käytännössä?

Otetaanpa esimerkit jokaisesta neljästä asiakassegmentistä eli asiakkaista, joita tavoitellaan:

  • Geografinen asiakassegmentti: kohderyhmä koostuu Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa ja Itävallassa asuvista asiakkaista.
  • Demografinen asiakassegmentti: kohderyhmä koostuu 30-45-vuotiaista keskituloisista naisista, jotka ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan.
  • Psykografinen asiakassegmentti: kohderyhmä koostuu matkailusta kiinnostuneista nuorista aikuisista.
  • Käyttäytymisperusteinen asiakassegmentti: kohderyhmä koostuu kerran kuukaudessa verkkokaupassa ostoksia tekevistä asiakkaista.

Kun yritys tuntee jokaisen asiakassegmenttinsä ja on rakentanut segmenteistä asiakasprofiilit, tällöin tiedetään, millaiset mainokset, sisältö, markkinointialustat, ajankohdat ja niin edelleen toimivat parhaiten.

Segmentoinnissa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää omaa liiketoimintaasi ja sen tavoitteita.

Toisin sanoen, sinun tulee valita edellä mainituista vaihtoehdoista ne segmentit, jotka ovat suoraan sidoksissa yrityksesi tavoitteisiin, dataan sekä totta kai tarjoamiisi tuotteisiin ja palveluihin.

Segmenttien arviointi ja valinta

Kuten edellä tuli todettua, jokaiselle yritykselle on äärimmäisen tärkeää määrittää selkeät tavoitteet, sillä vain siten voidaan arvioida keskenään eri asiakassegmenttejä ja määrittää, miten markkinointibudjetti jaetaan.

Mutta, miten sitten segmenttien arviointi tapahtuu ja miten löytää ne oikeat segmentit markkinointitarkoituksiin?

Lähdetään liikenteeseen ensiksi eri segmenttien arvioinnista, johon voidaan käyttää niin sanottua neljän askeleen systeemiä:

  1. Kaikki lähtee liikenteeseen eri segmenttien määrittämisestä. Tärkeintä on luoda segmenttejä, jotka ovat mahdollisimman homogeenisia, erottuvia, mitattavia ja toimintakelpoisia.
  1. Seuraavaksi tulee arvioida jokaisen segmentin koko eli asiakkaiden määrä, markkinaosuus ja osuus liikevaihdosta. Tämän lisäksi kannattaa huomioida segmentin kasvuvauhti, vallitsevat trendit sekä kilpailun taso.
  1. Tässä vaiheessa tulee määrittää kunkin segmentin houkuttelevuus perustuen useisiin vaikuttaviin tekijöihin, kuten tuottavuuteen, uskollisuuteen, tyytyväisyyteen ja potentiaaliin. Ota huomioon myös omat ja/tai yrityksesi vahvuudet, heikkoudet ja strategiset tavoitteet.
  2. Viimeisessä vaiheessa priorisoidaan asiakassegmentit niiden mahdollisuuksien mukaan, ottaen huomioon potentiaaliset uhat ja mahdollisuudet. Äärimmäisen tärkeää on niin ikään huomioida segmenttien tuotto-odotus ja vaikutus siihen, miten brändisi nähdään priorisoinnin myötä.

Priorisointi perustuu siis vahvasti edellä läpikäytyihin askeleisiin, mutta haluan nostaa täysin erillisenä asiana esille yhden äärimmäisen tärkeän asian: jokaisen markkinointibudjettia määrittelevän yrityksen – tarkoittaen, mihin asiakassegmenttiin on järkevintä panostaa enemmän ja mihin vähemmän – tulee ehdottomasti huomioida asiakkaan koko elinkaaren arvo.

Esimerkiksi eri asiakassegmenttien sisällä vallitsevat trendit voivat olla ohimeneviä, ja niillä on valtaisa vaikutus siihen, millainen on kunkin segmentin asiakkaan koko elinkaaren arvo.

Asiakassegmenttien kohdentaminen eri kanavissa

Kun puhutaan asiakassegmenttien kohdentamisesta eri kanavissa, kyse on käytännössä ottaen siitä, mitä markkinointikanavia- ja alustoja käyttää eri segmenteille.

Havainnollistetaanpa tätä jälleen esimerkin kautta.

Yrityksesi kauppaa kuntoiluvälineitä. Kuvitellaan, että demografinen asiakassegmentti koostuu 40-55-vuotiaista miespuolisista henkilöistä, jotka ovat kiinnostuneita kuntoiluvälineistä. Samaan aikaan käyttäytymisperusteisessa segmentissä nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita niin ikään kuntoiluvälineistä, mutta sellaisista, jotka kulkevat helposti mukana esimerkiksi reissatessa ulkomailla.

Näiden kahden asiakassegmentin kohdalla saattaa olla merkittäviä eroja siinä, millaiset kanavat heille toimivat. 40-55-vuotiaat voivat olla hyvinkin aktiivisia Facebookissa, kun taas nuoret aikuiset tavoittaa parhaiten Instagramissa.

Nyt, jos tätä 40-55-vuotiaista koostuvaa asiakassegmenttiä tavoiteltaisiin Facebookin sijaan Instagramissa, tällöin markkinointibudjetista ainakin osa valuisi edellä mainittuun olettamaan perustuen väkisinkin hukkaan.

Ja, vaikka sitten molemmille kohderyhmille toimisi sama kanava, esimerkiksi viikonpäivät ja kellonajat aktiivisuuden suhteen voivat heitellä hyvinkin voimakkaasti. Myös mainostyyppimieltymyksissä saattaisi olla hyvinkin eroavaisuuksia. Ja yksi asia olisi tässä esimerkkitapauksessa satavarma: pelkästään sillä, millaisia tuotteita mainostetaan, olisi valtava ero tuotto-odotuksen suhteen.

Mainostettavalla ja ylipäätään julkaistavalla sisällöllä olisi suurella todennäköisyydellä niin ikään merkittävä vaikutus. Esimerkiksi nämä nuoret aikuiset voisivat hyvinkin olla innostuneita informatiivisesta sisällöstä, jossa tuodaan esille mahdollisuuksia kuntoilla omilla laitteilla ulkomailla, kun taas 40-55-vuotiaiden miesten kohdalla voitaisiin keskittyä kuntoilun tarjoamiin etuihin heidän iässään ja esimerkiksi ikään liittyvien myyttien murtamiseen esimerkiksi voimaharjoittelun suhteen.

Edellä käyttämässäni esimerkissä nostin esille vain sosiaalisen median kanavat, mutta samat sanat pätevät yhtälailla niin sähköpostimarkkinointiin kuin myös hakukonemainontaan – toisin sanoen, kaikkiin eri markkinointitapoihin; kaikki yläpuolella mainitsemani asiat istuvat niin ikään CTA-painikkeisiin (call to action).

Seuranta ja optimointi

Luonnollisestikaan kukaan ei voi aukottomasti todeta, ellei käsissä ole järisyttävää määrää dataa, että nämä ja nämä asiat toimivat tietyn segmentin kohdalla, mitä tulee tarjottaviin sisältöihin, CTA-painikkeisiin, mainostyyppeihin ja kanaviin.

Eikä se korkea datamäärä myöskään tee mitään aukottomaksi.

Kaikki perustuukin enemmän tai vähemmän testaamiseen, etenkin alkumetreillä. Kannattaa kokeilla erilaisia mainostyyppejä- ja kanavia eli tehdä esimerkiksi niin sanottua A/B-testausta. Tätä kautta saadaan sitä arvokasta dataa, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa.

Mitattavia asioita ovat muun muassa KPI (suorituskykymittari – englanniksi Key Performance Indicator), asiakkaan elinkaaren arvo, pidätysosuus (retention rate). Kun näitä mittareita seurataan, tällöin pysytään kärryillä siitä, miten hyvin asiakassegmentointi on onnistunut.

Erinomainen työkalu edellä mainittujen asioiden mittaamiseen on muun muassa jo aiemmin mainitsemani Google Analytics.

Ja olivat ne tehdyt päätökset sitten, miten harkittuja tahansa, niin seurantaa tulee tehdä aina. Sen myötä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin voidaan reagoida hyvinkin nopeasti eli optimoida mainoskampanjoita, ja ylipäätään oppia koko ajan lisää asiakkaista, ja siitä, mitkä asiat toimivat kullekin asiakassegmentille.

Yhteenveto

Asiakassegmentointi on jokaisen menestystä tavoittelevan yrityksen siunaus tai kirous. Mikäli asiakassegmentointia ei nimittäin hoideta oikein, tällöin mainosrahaa valuu satavarmasti hukkaan ja yrityksen täytyy olla onnekas tavoittaakseen oikean kohderyhmän juuri heille toimivalla tavalla.

Segmentoinnin tekeminen ei onneksi ole nykypäivänä vaikeaa, sillä esimerkiksi datan keräämiseen on tarjolla erinomaisia ja täysin ilmaisia työkaluja – kuten jo monesti mainittu Google Analytics.

Siinä, missä itsessään segmentoinnin tekeminen on tärkeää, kriittinen asia on myös jatkuva seuranta. Ajat muuttuvat, trendit muuttuvat ja kohderyhmät muuttuvat, koska ne elävät koko ajan. On siis todella kriittistä pysytellä ajan hermolla ja tehdä jatkuvaa optimointia sen mukaan, miten nämä edellä mainitut asiat muuttuvat ja kehittyvät.

Linkkien rakentaminen

Linkkien rakentaminen lukeutuu Googlen mittarilla kolmen tärkeimmän hakutuloksiin vaikuttavan SEO-tekijän joukkoon.

Core Web Vitals

Säännöllisten Core Web Vitals -testien tulee kuulua jokaisen verkkosivuston omistajan työkalupakkiin.

Myyntisuppilo

Luodaksesi tehokkaan myyntisuppilon, sinun on ensiksi tunnettava omat tuotteesi ja/tai palvelusi läpikotaisin. Samat sanat pätevät myös potentiaalisiin asiakkaisiin.

Google Ads -hintatarjousstrategiat

Tutustu Google Ads -hintatarjousstrategioihin. Opi valitsemaan oikea strategia kampanjasi tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehosta tuloksia.

Inbound markkinointi

Inbound-markkinointi on tapa houkutella uskollisia asiakkaita mukautumalla yrityksesi kohdeyleisön tarpeisiin.

Performance Max

Performance Maxin myötä Google-mainonta on aiempaa vaivattomampaa: yksi mainoskampanja riittää.

Sampsa Vainio on digitaalisen markkinoinnin konsultti

Sampsa Vainio // Digily Oy

Olen 35-vuotias digitaalisen markkinoinnin konsultti Helsingistä. Viimeisen 9 vuoden ajan olen pyörittänyt 1-miehen digitoimistoa nimeltä Digily Oy. Koulutukseltani olen KTM (Åbo Akademi, 2014), pääaineena tietojärjestelmätiede. Yrittäjänä minulla on yli 10 000 tuntia kokemusta digimarkkinoinnin tekemisestä asiakkailleni, ja olen konsultoinut verkkonäkyvyydessä yli 100 yritystä Suomessa ja ulkomailla.

Tätä sivua on muokattu viimeksi: 25.6.2023.